SIRPA ALALÄÄKKÖLÄ

Alatorniolla vuonna 1964 syntynyt, nykyisin Uudessa-Seelannissa asuva Sirpa
Alalääkkölä on opiskellut mm. Lapin taidekoulussa Torniossa (1984-85),
Kuvataideakatemiassa (1985-1990), Taideteollisessa korkeakoulussa
(1986-1990). Alalääkkölän tie Kaakamosta Uudessa Seelannissa asuvaksi
kosmopoliittiseksi kuvataitelijaksi näyttää hyvin määrätietoiselta.
Taiteilijan uran määrätietoista valintaa osoittaa jo se, että Alalääkkölä
opiskeli 1980-luvun loppupuolella yhtä aikaa sekä Kuvataideakatemiassa että
Taideteollisessa korkeakoulussa.

1990-luvun alussa Sirpa Alalääkkölä lähti Suomesta; hän opiskeli New
Yorkissa Fullbright
stipendin avulla. USA:n opintojen jälkeen Sirpa Alalääkkölä lähti kiertämään
maailmaa pelkän taiteensa turvin. Taakse jäivät Uusi Seelanti, Intia,
Australia, Tasmania, Tonga. Hän oli yhdessä paikassa 3-4 kuukautta, vuokrasi
työtilan, maalasi ja lopuksi piti näyttelyn. Jo näissä teoksissa
Alalääkkölällä ihminen oli keskipisteessä. Ote muuttui silloin realistisesta
yhä karrikoidumpaan, sarjakuvien ja julisteiden kaltaiseen kuvakieleen, joka
on nyt hänen tyylinsä. Aineen taidemuseossa vuonna 2002 Alalääkkölä esitteli
suomalaista elämänmuotoa kuvaavia teoksia, seuraavana vuonna hän esitteli
Lönnströmin taidemuseossa Kansallismaisema- sarjaa ja Heinon galleriassa
Suomen taikaa. 2003 hän esitteli Lapland-sarjaa Kittilän Pöntsössä
Raekallion galleriassa. 15 vuotta ulkomailla asuneena hän katselee Suomea ja
suomalaista kulttuuria erilailla kuin 23-vuotiaana maalatessaan toisintoa
Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykistä. Nyt hän on sivustakatsoja,
ulkopuolella, mutta toisaalta osana kommentoimaansa yhteisöä. Hän poimii
suomalaiseen elämänmuotoon tulleita uusia ikoneja: kännyköitä,
Unikko-kangasta, värikkäitä hiihtoasuja, olutpulloja, mutta käyttää myös
vanhaa suomalaista kuvastoa: koivuja, kansallispukuja, vaaleita
Elovena-tyttöjä. Hänen otteensa ei ole kriittinen eikä moralisoiva vaan
humoristinen ja vapauttava, ehkä myös haikea; kenties Alalääkkölä etsii
Suomea, jota ei ole olemassakaan?
Vuonna 1998 Sirpa Alalääkkölä maalasi sarjan teoksia "Asuu ja työskentelee
Suomessa". Sarja oli kokonaisuudessaan esillä Kiasman avajaisnäyttelyssä "
Aavan meren tällä puolen" vuonna 1998. Alalääkkölä kuvasi Suomessa asuvia
tuntemattomia maahanmuuttajia. Kulttuuriset rinnastukset teoksessa olivat
herkullisia: japanilaistyttö kuvattuna lapinpukuun ja uusseelantilaisella
soittajalla on taustanaan yksi Helsingin symboli, Kolmen sepän patsas.
Teoksissa on ehkä hieman ihannoiva tyyli mainosjulisteiden tai jopa
sosialistisen realismin tapaan, mutta kuitenkin ne säilyttävät lämpimän
maalauksellisen otteen ja yksityiskohtien huomioinnin, mutta ennen kaikkea
ne tarttuvat reippaasti ajankohtaiseen aiheeseen kommentoimalla Suomea, joka
on siirtymässä eristetystä ja kaukaisesta pohjoisesta monokulttuurista
avoimempaan, rikkaampaan, rönsyilevämpään ja monikulttuurisempaan maahan.
Kuvaamalla Suomessa asuvien erilaisten ihmisten kirjoa, Alalääkkölä pyrkii
luomaan positiivista asennetta ja hyväksyntää Suomessa asuvia ulkomaalaisia
kohtaan.
Sirpa Alalääkkölän maalausten tunnusmerkkejä ovat huumori, vahvat värit,
mehevä maalauksellisuus ja valoisa tunnelma.

Katriina Pietilä-Juntura
vs. intendentti
Aineen taidemuseo